Ruovikon korjuu ja ravinteiden kierto

Rantaruovikoiden korjuu voi poistaa kustannustehokkaasti merkittäviä määriä ravinteita rannikkovesistä, sillä yksi hehtaari ruovikkoa sisältää noin 5-10 kg fosforia ja 50-100 kg typpeä. Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa toteutetaan konkreettisia ravinteiden vähennyksiä ja elinympäristöjen parannuksia ruovikon korjuu- ja elinympäristöpiloteilla restoration .

Baltic Reed -hankkeessa poistetaan Itämerestä ravinteita, parannetaan veden laatua ja ennallistetaan rannikon elinympäristöjä keräämällä tiheää ruovikkoa, minkä lisäksi ruovikon biomassa ja ravinteet kierrätetään hyödynnettäväksi maalla.

Yhteistyössä alueen kaupallisten sidosryhmien kanssa Baltic Reed -hankkeessa analysoidaan ruovikkoon perustuvien arvoketjujen ja tuotteiden kaupallistamisen tärkeimmät pullonkaulat ja mahdollisuudet sekä pilotoidaan ruovikkoon perustuvia tuotteita ja arvoketjuja hankkeen aikana. Samalla varmistetaan kaislikonkorjuun lainsäädännöllinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys.

Onko sinulla ideoita tai kiinnostusta ruovikon hyödyntämiseen tai liiketoiminnan kehittämiseen?

Reedissä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Hankkeessa etsitään yrittäjiä, jotka haluaisivat tehdä yhteistyötä kehittääkseen logistiikkaketjun, jossa ruoko hyödynnetään kustannustehokkaasti.

Ota yhteyttä projektipäällikköömme Anil Ramel Singhiin.

Hankekumppanuus
Hankkeen yhteistyökumppanit ovat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Arcada-ammattikorkeakoulu, Ahvenanmaan maakuntahallitus ja Östergötlannin lääninhallitus. Hanketta rahoittaa EU:n INTERREG Central Baltic -ohjelma, joka rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita rannikko- ja meriympäristön tilan parantamiseksi.

Hanke liittyy kestävän kehityksen tavoitteeseen 9 (teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri), kestävän kehityksen tavoitteeseen 14 (elämä veden alla) ja kestävän kehityksen tavoitteeseen 17 (kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi).