Itämeren tila

yksi maailman ainutlaatuisimmista ja saastuneimmista meriympäristöistä.

 

Itämeri ja sen ominaispiirteet

Tämä matala, puoliksi suljettu meri on ominaista murtovedelle, joka on suolaisen ja makean veden sekoitus. Itämeren alhainen suolapitoisuus johtuu siitä, että jokien makean veden määrä on suuri ja suolaisen veden vaihtuvuus Pohjanmeren kanssa vähäistä. Itämeren suolapitoisuus on vain kymmenesosa avomeren suolapitoisuudesta, mikä luo murtovesiympäristön, jossa elää monenlaista elämää, joka on sopeutunut sekä makean että suolaisen veden olosuhteisiin. Tämä mahdollistaa ainutlaatuisen lajivalikoiman, joka ei tavallisesti eläisi rinnakkain täysin suolaisen tai makean veden ympäristöissä.

Itämeren maantieteellinen sijainti vaikuttaa osaltaan sen ainutlaatuiseen asemaan puolisuljettuna merenä, jolla on rajallinen vedenvaihto Pohjanmeren kanssa. Syviä altaita erottavat vedenalaiset harjanteet saavat suolaisemman veden laskeutumaan pohjaan, joka pysyy eristyksissä, kunnes Pohjanmereltä tulevat satunnaiset suolapulssit virkistävät sitä. Tämä kerrostuneisuus eli jakautuminen kerroksiin rajoittaa hapen kulkeutumista pinnalta syvemmille alueille. Itämeren veden vaihtuminen voi kestää jopa 20-30 vuotta. Nämä maantieteelliset ja hydrologiset ominaisuudet luovat herkän ekosysteemin.


Environmental challenges 
The limited exchange with the North Sea means that oxygen-rich water only sporadically reaches the Baltic’s depths. When these deep layers lose oxygen, “dead zones” develop, where marine life cannot survive. 

Ongelmaa pahentaa se, että hapettomista merenpohjista vapautuu fosforia, mikä on niin sanottu sisäinen kuormitus, joka voimistaa rehevöitymistä. Rehevöityminen eli ravinteiden liiallinen määrä vedessä edistää leväkukintoja ja voi heikentää happipitoisuuksia entisestään, mikä luo kierteen, joka pahentaa ongelmaa. Tällä hetkellä noin viidesosassa Itämeren syvänmeren pohjaa ei ole näkyvää elämää alhaisen happitason vuoksi, ja se kattaa noin 1,5 Tanskan kokoisen alueen. 

Figure 1: Map of the Baltic Sea – the numbers 1 to 9 identify the basins, as shown in table.

Itämeri numeroina

12 000 vuotta

418 690 km²

Itämeren ikä

pinta-ala

459 metriä

8 000 km

enimmäissyvyys

rantaviivan pituus

450 km³

50 000

makean veden tulovirtaama / vuosi

saaret

0.1-0.2 %

51 metriä

suolapitoisuus

keskimääräinen syvyys

20 000 km³

30 vuotta

valuma-alueella asuvat ihmiset

haaksirikot

koko veden vaihtuminen

vesimäärä

90 miljoonaa

100 000

Itämeren tila

The Baltic Sea’s unique biodiversity has big ecological, economic and cultural importance for people in the region. There are multiple pressures that put the Baltic Sea’s ecosystem and hence human well-being at risk. Eutrophication is the most pervasive and serious environmental problem in the Baltic Sea. Other pressure that put the health of the Baltic Sea at risk are hazardous substances, underwater noise, the extraction of fish, physical disturbances and the introduction of non-indigenous species. 

Figure 2. Extent of hypoxic and anoxic bottom water. Source: SMHI

Rehevöityminen

Rehevöityminen on Itämeren kriittisin ympäristöhaaste. Liiallisen ravinnekuormituksen aiheuttama ilmiö johtaa vakavaan ekologiseen epätasapainoon, joka vahingoittaa sekä merielämää että ihmisen toimintaa.

  • Rehevöitymistä tapahtuu, kun meriekosysteemeihin kulkeutuu liikaa ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Nämä ravinteet toimivat lannoitteina ja edistävät levien ja muiden vesikasvien kasvua. Vaikka ravinteet ovat elämälle välttämättömiä, niiden liiallinen määrä voi johtaa ympäristön epätasapainoon. 

  • Itämeren rehevöityminen on ollut jatkuva ongelma jo vuosikymmeniä. Suurin osa ravinnepäästöistä on peräisin ihmisen toiminnasta maalla ja merellä, ja ne kulkeutuvat mereen veden ja ilman välityksellä. Itämeren ravinnekuormituksen tärkeimmät lähteet ovat seuraavat:  

    Maatalouden hulevedet
    Maatalous, joka on suurin ihmisen aiheuttama kuormittaja, vapauttaa vesistöihin merkittäviä ravinteita lannoitteiden ja eläinjätteiden hulevesien kautta. Nämä valumat aiheuttavat rehevöitymistä ja alhaisia happipitoisuuksia, mikä vaikuttaa kielteisesti meren eliöihin. Kestävät maatalouskäytännöt, kuten puskurivyöhykkeet ja parempi lannanhallinta, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan vähentää ravinteiden vuotamista mereen. 

    Jätevesipäästöt
    Vaikka jätevesihuollossa on tapahtunut parannuksia, monet kaupungit ja kunnat päästävät edelleen riittämättömästi puhdistettua jätevettä, joka sisältää liikaa ravinteita. Kaupunkien hulevedet, jotka tulevat esimerkiksi kaduilta ja nurmikoilta, sisältävät myös epäpuhtauksia, jotka lisäävät ravinnekuormitusta. 

    Luonnollinen taustakuormitus
    Luonnollinen taustakuormitus vaikuttaa merkittävästi Itämeren ravinnekuormitukseen luonnollisten prosessien, kuten maaperän eroosion, kivien kulumisen ja ei-antropogeenisen ilmakehän laskeuman kautta. Nämä pysyvät, ei-ihmisperäiset päästöt muodostavat ravinnekuormituksen perustason, ja ne on erotettava ihmisen aiheuttamista lähteistä, jotta rehevöitymistä voidaan hallita tehokkaasti. 

    Muut lähteet: 

    • Metsätalous 

    • Sadevesien valuminen 

    • Yksityiset jätevesijärjestelmät 

    • Teollisuusprosessit, erityisesti sellun ja paperin tuotanto 

    • Kalankasvatus (aiheuttaa paikallista ravinnekuormitusta) 

    • merenkulkutoiminta (joka lisää yleistä ekologista stressiä ja typpilaskeumaa). 

    Itämeren rehevöitymisen torjunta edellyttää kattavaa lähestymistapaa, joka kohdistuu näihin eri lähteisiin ja jossa keskitytään erityisesti kestäviin maatalouskäytäntöihin ja jätevesihuollon parantamiseen. 

  • Itämeren rehevöitymisen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikuttavat ekosysteemiin, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin.  

    • Leväkukinnat
      Yksi näkyvimmistä vaikutuksista on haitalliset leväkukinnat, erityisesti syanobakteerit. Nämä kukinnot voivat peittää laajoja merialueita, vähentää valon läpäisyä ja heikentää happipitoisuutta syvemmissä vesissä. Jotkut näistä kukinnoista ovat myös myrkyllisiä ja aiheuttavat riskejä ihmisten terveydelle, matkailulle ja kalastukselle. 

    • Hypoksia ja kuolleet alueet
      Rehevöityminen johtaa myös hypoksisiin (vähähappisiin) olosuhteisiin, koska ylimääräisen orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa suuria määriä happea. Vakavissa tapauksissa tämä johtaa anoksisiin alueisiin, niin sanottuihin "kuolleisiin vyöhykkeisiin", joissa happipitoisuus on niin alhainen, että useimmat meren eliöt eivät voi selviytyä. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia Itämeren syvänmeren pohjasta, joka on noin 1,5 kertaa Tanskan kokoinen alue, on hapeton. Näin ollen Itämerellä sijaitsee seitsemän maailman kymmenestä suurimmasta "kuolleesta alueesta". 

    • Biologisen monimuotoisuuden häviäminen
      Rehevöityminen häiritsee meriekosysteemejä suosimalla nopeasti kasvavia lajeja, kuten leviä, ja vähentämällä samalla herkkiä lajeja, mikä johtaa biologisen monimuotoisuuden häviämiseen ja elinympäristöjen heikentymiseen.  

    • Vaikutukset kalastukseen
      Happipitoisuuden lasku ja elinympäristöjen, erityisesti kalalajien kutualueiden, heikentyminen vaikuttavat kielteisesti kalakantoihin, myös kaupallisesti tärkeisiin lajeihin, kuten turskaan. Tämä johtaa saaliiden vähenemiseen, mikä uhkaa kalastusyhteisöjen toimeentuloa Itämeren ympärillä.  

    • Taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset
      Taloudelliset kustannukset ovat huomattavat, sillä matkailuala kärsii levän peittämistä rannoista ja kalastusala kärsii kalakantojen vähenemisestä. 

  • Rehevöitymisen torjumiseksi, HELCOM (Helsingin komissio) on hallitustenvälinen järjestö, jonka tehtävänä on Itämeren ympäristön suojelu. Se perustettiin vuonna 1974, ja se kokoaa yhteen yhdeksän Itämeren rantavaltiota ja EU:n jäsenmaat tekemään yhteistyötä ympäristönsuojelutoimissa. HELCOM on kehittänyt Itämeren toimintasuunnitelman (BSAP), jossa esitetään kattava strategia ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja Itämeren terveyden palauttamiseksi. BSAP:ssa asetetaan erityistavoitteet ravinnepäästöjen vähentämiseksi, merilajien suojelemiseksi ja meren kestävän käytön edistämiseksi.

    A key part of this strategy is the concept of Maximum Allowable Input (MAI), which sets science-based limits on the amount of nutrients that can safely enter the Baltic Sea without causing eutrophication. Since the 1980s, the annual phosphorus inflow has decreased by over 40,000 tonnes. However, an additional reduction of 5,500 tonnes is still required to reverse the trend. 

    Asettamalla MAI-rajat BSAP kannustaa Itämeren alueen maita toteuttamaan toimenpiteitä, kuten jäteveden käsittelyn parantamista, kestäviä maatalouskäytäntöjä ja tehokkaita ravinteiden hallintapolitiikkoja, joilla vähennetään ravinteiden valumia ja ilmakehään laskeutumista. Tämän koordinoidun lähestymistavan tavoitteena on saavuttaa Itämeri, jossa ravinnepitoisuudet ovat tasapainossa, ja estää liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuvat haitalliset leväkukinnat ja hypoksia.  

    HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelman kaltaisten koordinoitujen alueellisten toimien avulla on toivoa ravinnekuormituksen vähentämisestä ja Itämeren ekologisen tasapainon palauttamisesta. 

Green algae blooms swirling around the Baltic Sea. Photo: European Space Agency

Figure 3. Source: PLC 8 Results

Muut Itämeren paineet ja keskeiset teollisuudenalat

  • Vaaralliset aineet

    The Baltic Sea is among the world’s most polluted seas, with hazardous substances such as heavy metals, persistent organic pollutants (POPs), and emerging contaminants like pharmaceuticals posing serious risks. These pollutants threaten marine life, human health, and regional economies. They originate from human activities and enter the sea through wastewater treatment plants, surface runoff, and airborne deposition. Addressing this issue requires stricter regulations, improved wastewater treatment, and sustainable industrial practices to reduce pollution and protect the fragile ecosystem of the Baltic Sea for future generations.

  • Merten roskat

    Marine litter originates from various land- and sea-based sources, accumulating in marine and coastal environments. It primarily consists of plastics, including packaging, fishing gear, and microplastics. This pollution poses a serious threat to the Baltic Sea’s ecosystem and human health. Wildlife can ingest or become entangled in debris, causing injury or death, while microplastics enter the food web, affecting marine life and humans consuming seafood. Addressing this issue requires stricter waste management, improved regulations, and public awareness to reduce plastic pollution and its harmful impacts.

  • Muut kuin kotoperäiset lajit

    Non-indigenous species are organisms that have spread or been introduced into environments where they did not naturally exist, often through maritime transport. These species can disrupt ecosystems by altering their structure and dynamics, potentially harming native biodiversity. Between 2016 and 2021, thirteen non-indigenous species were recorded for the first time in the Baltic Sea, highlighting a growing trend. As global trade and climate change continue to facilitate their spread, monitoring, preventive measures, and effective management strategies are crucial to reducing their impact on marine ecosystems. Photo: Chinese mitten crab © Matz Berggren

  • Merenkulku

    Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä meristä. Itämerellä liikennöi samanaikaisesti jopa 2000 suurempaa alusta, kuten rahtialuksia, säiliöaluksia ja matkustajalauttoja, jotka vaikuttavat ympäristöön ilman ja veden saastumisen, vieraslajien, öljyvuotoriskien ja vedenalaisen melun kautta. Typpioksidipäästöt sekä jäteveden, ruokajätteen ja pesurien pesuveden päästöt aiheuttavat osaltaan rehevöitymistä. Painolastivesipäästöt tuovat mukanaan vieraslajeja, ja vedenalainen melu häiritsee meren elämää. Öljyvuodot ovat edelleen merkittävä uhka alueen biologiselle monimuotoisuudelle ja veden laadulle.

  • Maatalous

    Agricultural runoff is a large source of nutrient pollution to the Baltic Sea. Sustainable farming practices, such as buffer zones, precision agriculture, improved manure management, and efficient fertilizer use, are essential to mitigate this impact. These methods help reduce nutrient leakage into waterways, preventing excess nitrogen and phosphorus from harming marine life. Additionally, techniques like crop rotation, cover cropping, and wetland restoration improve soil health and water retention. Strengthening policies, farmer incentives, and public awareness further support the shift toward more sustainable agriculture.

  • Kalastus

    Overfishing has led to severe declines in fish stocks, particularly herring, with around 90% of catches used for fishmeal rather than human consumption. This depletion results in economic losses for commercial fisheries and disrupts marine ecosystems, impacting predators that rely on fish as a food source. To address these issues, experts recommend implementing ecosystem-based management, reducing catch quotas, and protecting spawning areas to allow fish populations to recover. Additionally, promoting alternative protein sources, strengthening enforcement of regulations, and supporting sustainable fishing practices can help ensure long-term marine biodiversity and food security.

  • Energia

    The Baltic Sea's expanding offshore wind and marine renewables sector must carefully select sites, avoid disrupting sensitive habitats and marine life seasons, and enhance cross-border cooperation to balance energy development with ecosystem protection. Conducting thorough environmental impact assessments, using nature-inclusive designs, and applying mitigation measures can help minimise harm to biodiversity. Additionally, investing in innovative technologies, habitat restoration, and long-term monitoring programs will support a responsible transition to renewable energy while preserving the region’s fragile marine ecosystem.

  • Jätevedenpuhdistamot

    Olennaista Itämeren ekosysteemin suojelemiseksi vähentämällä rehevöitymistä edistäviä haitallisia ravinne- ja epäpuhtauspäästöjä. Alueen nykyaikaiset jätevedenpuhdistamot pystyvät poistamaan yli 96 prosenttia fosforista ja yli 90 prosenttia typestä jätevedestä, mikä parantaa merkittävästi veden laatua. Näistä edistysaskelista huolimatta on edelleen haasteita, kuten erilaiset käsittelystandardit, väestönkasvusta johtuvat kasvavat kapasiteettipaineet ja toiminnanharjoittajien tietämyksen puutteet. Kun yhä useammat jätevedenpuhdistamot ottavat käyttöön kehittyneitä tekniikoita, niiden myönteisen vaikutuksen Itämeren ekosysteemiin odotetaan kasvavan, mikä auttaa vähentämään rehevöitymistä ja parantamaan veden yleistä laatua. 

Planetaariset rajat ja Itämeri

Maailmanlaajuinen ongelma
Planetaaristen rajojen käsitteessä hahmotellaan yhdeksän keskeistä kynnysarvoa, jotka ovat kriittisiä maapallon vakauden säilyttämisen kannalta. Nämä rajat määrittelevät ihmiskunnan turvallisen toiminta-alueen. Niiden ylittäminen saattaa johtaa ekosysteemien peruuttamattomiin muutoksiin.

Viimeisimmän Planetary Boundaries -arvioinnin mukaan ihmiskunta on ylittänyt kuusi rajaa. Näihin kuuluvat muun muassa typen ja fosforin biokemialliset virtaukset, ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen - asiat, jotka ovat erityisen tärkeitä Itämeren kannalta.

Itämeren alueelliset vaikutukset ovat yhteydessä planeettarajoihin ja maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin. Siksi Itämeren ekologisen tasapainon palauttamiseen tähtäävät toimet, kuten ravinnekuormituksen vähentäminen, ovat ratkaisevan tärkeitä ympäristönsuojelun kannalta alueellisesti ja maailmanlaajuisesti.

Planeetan rajat ajan myötä 

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa veden lämpötilan nousua - Itämeressä jopa nopeammin kuin useimmissa muissa merissä. Tämä vaikuttaa jo nyt merkittävästi meren ekosysteemeihin, veden laatuun ja rannikkoyhteisöihin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan pahenevan lähivuosina, ja tarve voimakkaampiin toimiin Itämeren terveyden suojelemiseksi on suurempi kuin koskaan. 


Increases eutrophication 
Higher average precipitation will increase nutrient run-off from agricultural and urban areas. Nutrient discharge and rising water temperatures again promote algae growth and accelerate eutrophication in the sea. 


Increases the risk of biodiversity loss  
Warmer temperatures, decreasing ice cover and possible changes in salinity can alter the distribution and behavior of marine species profoundly. This can disrupt the function of the food web and the marine ecosystem leading to changes in productivity and resilience.

Ratkaisut terveen Itämeren puolesta

Itämeren tila on yksi kiireellisimmistä ympäristöhaasteista Itämerta ympäröiville yhdeksälle maalle, ja se vaikuttaa moniin eri aloihin kalastuksesta matkailuun. Näiden ongelmien ratkaiseminen edellyttää vahvaa kansainvälistä yhteistyötä ja välittömiä toimia. 

Meri on elintärkeä miljoonille ihmisille, jotka ovat riippuvaisia siitä toimeentulon ja virkistyksen kannalta. Ekosysteemin heikkeneminen uhkaa kuitenkin näitä etuja. Itämeren elvyttämisellä voidaan parantaa sen biologista monimuotoisuutta ja lisätä sen roolia kasvihuonekaasujen sitojana, mikä on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiedämme tarpeeksi toimiaksemme - nyt on aika keskittyä konkreettisiin ratkaisuihin.

Ihmisen toiminta aiheuttaa voimakasta painetta Itämerelle. Merestä on riippuvainen 90 miljoonaa ihmistä, jotka harjoittavat merenkulkua, matkailua ja kalastusta, joten meri on paikallistaloudelle elintärkeä. Tämä riippuvuus on kuitenkin haitaksi ekosysteemille, joka vaatii kestävää hoitoa, jotta talouskasvu ja ympäristönsuojelu saadaan tasapainoon. 

Itämeren restoration investoiminen ei hyödytä ainoastaan ympäristöä, vaan tarjoaa myös merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia. Terveempi Itämeri voisi tuottaa vuosittain 32 miljardia euroa ja luoda jopa 550 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.  

  • Maailmanlaajuisen sinisen talouden arvo on noin 2,5 biljoonaa dollaria vuodessa. maailman seitsemänneksi suurimmaksi taloudeksi . Siihen kuuluvat muun muassa kalastus, vesiviljely, meriliikenne ja merellä tuotettu uusiutuva energia. Sinisen talouden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasosta.

    Taloudellisen arvonsa lisäksi sininen talous tukee myös yli 260 miljoonaa työpaikkaa maailmanlaajuisesti kalastus- ja vesiviljelyalalla, ja se edistää osaltaan 100 miljardia dollaria vuosittain miljardia miljardia dollaria maailmantalouteen.

    Sininen talous on tärkeä osa Itämeren alueen taloutta, ja se työllistää suoraan yli 200 000 ihmistä. 700 000 henkilöä. Edistämällä kestävää sinistä taloutta Itämeren alueen sidosryhmät voivat työskennellä meren terveyden palauttamiseksi ja samalla edistää talouskasvua ja innovointia. Tämä lähestymistapa tarjoaa lupaavan väylän ympäristönsuojelun ja talouskehityksen tasapainottamiseen, mikä tekee siitä keskeisen ratkaisun Itämeren pitkän aikavälin kestävyyden kannalta.

  • Esitteessä Itämerta koskevat keskeiset toimenpiteet Tukholman yliopiston Itämerikeskuksen tutkijat ja asiantuntijat esittelevät joitakin keskeisiä toimenpiteitä Itämeren ympäristön parantamiseksi Perämereltä Kattegatiin.

Rahoitus

Jos kuntasi tai startup-yrityksesi haluaa työskennellä Itämeren veden laadun ja ekologisen tilan parantamiseksi, voit saada erilaisia avustuksia ja rahoituslähteitä, jotka tarjoavat parhaat mahdollisuudet.  

Ruotsin meri- ja vesihallintovirasto (SwAM/HaV) tarjoaa kattavan foorumin meri- ja makean veden ympäristöjen parantamiseen tähtääviä avustuksia, ehdotuspyyntöjä ja rahoitusmahdollisuuksia varten. Olipa kyse sitten paikallisista vedenlaatuhankkeista, ravinnehuuhtouman vähentämisestä tai ekosysteemien ennallistamisesta, SwAM tarjoaa räätälöityä tukea, jonka avulla voit saavuttaa vaikuttavia tuloksia. Käy SwAMin erityisellä sivulla tutustumassa rahoitusvaihtoehtoihin, hakuohjeisiin ja voimassa oleviin ehdotuspyyntöihin. 

Lisäksi esitteessä "Var finns pengarna?" (Where's the Money?) tarjoaa yleiskatsauksen ympäristö- ja vesihankkeiden rahoitusmahdollisuuksista. Se on suunnattu kunnille, järjestöille, maanomistajille ja yrityksille, jotka työskentelevät veden laadun ja ekosysteemien parantamiseksi.

Miten voin auttaa?

Jokainen voi vaikuttaa Itämeren terveyden parantamiseen: 

  • Vähennä veden pilaantumista: Käytä ympäristöystävällisiä puhdistusaineita ja minimoi lannoitteiden käyttö. 

  • Säästä vettä: Vedenkäytön vähentäminen vähentää mereen päätyvää jätevettä. 

  • Tue kestäviä mereneläviä: Valitse sertifioituja kestäviä mereneläviä ja vältä liikakalastettuja lajeja. 

  • Osallistu siivouksiin: Osallistu paikallisiin rannan siivoustalkoisiin ja toimi vapaaehtoisena restoration -hankkeissa. 

  • Tietoisuuden lisääminen: Osallistutaan keskusteluihin Itämeren haasteista ja jaetaan tietoa kestävistä käytännöistä.  

  • Itämeren päivä: osallistu vuosittaiseen juhlapäivään meren kunniaksi.  

Tekemällä ympäristötietoisia valintoja ja edistämällä kestävää politiikkaa yksittäiset ihmiset voivat olla ratkaisevassa asemassa Itämeren suojelemisessa tuleville sukupolville. 

Lähteet

Page updated: May 2025